näin minä vihellän matkallani

En ole pitkään aikaan ollut mistään yhtä fiiliksissä kuin nyt olen Scandinavian Music Groupista. Oltiin eilen kivalla porukalla katsomassa Klubilla SMG:n superihanaa keikkaa, jonka jälkeen herkistyin niin että tirautin parit kyyneleet hämmentyneen poikaystävän paidalle:-D On ihana osata jokaisen biisin sanat ulkoa ja huomata niissä uusia ulottuvuuksia kun kuulee ne livenä. Parhaita on ne biisit, joita kuunnellessa tavoittaa tietyn tunteen tai muiston, jonka on jo muuten unohtanut.



Parhainta oli se, että saimme kuulla sekä uutta että vanhaa tuotantoa, iloisempaa ja haikeampaa - ja kokonaan uutta, levyttämätöntä matskua! Lähes kaikki omat suosikit soitettiin, ne, joilla on itselle eniten merkitystä, ei siis varmaan ihme että oon ihmeen liikuttuneessa mielentilassa yhäkin.

Klubi oli keikkapaikkana aivan loistava valinta, sopivan suuri, mutta kuitenkin intiimi, eikä tarvinnut pelätä, ettei näkisi mitään. Kukaan ei töninyt, rynninyt tai etuillut, ja musta tuntu että kaikilla oli superhyvä fiilis. Ihana keikka, kumpa vastaavia olisi useammin. :-) Oon taas aivan rakastunut SMG:hen. Ja Terhi Kokkoseen.

Oliko kukaan teistä keikalla, mitäs piditte? :-)