UUNIJÄÄTELÖ

Sain eilen kommentin, jossa pyydettiin reseptiä herkulliseen uunijäätelöön - se löytyi Puukkohupparitytöt-blogin puolelta, mutta sinnehän ei pääsyä ole muilla kuin mulla ja Lindalla, joten kävin kopioimassa kyseisen postauksen tänne puolelle. Veikkaan että tästä voisi hyötyä joku muukin kuin se eräs joka tätä nimenomaan toivoi :-) Tämä uunijäätelö on todellista herkkua ja pienikin annos taltuttaa makeanhimon. Yhdestä uunijäätelöstä riittää siis useammalle!

Tarvitset:

- vuoka (muista voidella)
- marjoja n. 500g (laitoin vadelmia & mansikoita, sulatin ekaks pikkusen ettei menny ihan jäisinä uuniin)
- päälle 1dl sokeria (itse laitoin vaan ½dl ja käytin fariinisokeria, oli tarpeeks makeeta!)
- mantelimurua (voi jättää pois, mutta sopi hyvin)
- päälle kaadetaan ½-1 dl kinuskikastiketta (laitoin vähän yli ½dl ja miksei eri marjojen kanssa voisi kokeilla muitakin kastikemakuja? Kinuski vaan on aika varma valinta kaikkien marjojen kaveriksi)
- 1 l (laitoin ehkä 3/4 litrasta) vaniljajäätelöä viipaloidaan päälle siivuiksi, muttei aivan kiinni vuoan sisäreunoihin
- päälle marenkivaahto, joka peittää koko jäätelön ja muun, ettei jäätelö sula uunissa

(marenkivaahto valmistuu seuraavasti: 4 munanvalkuaista + 1dl sokeria vatkataan tuhdiksi seokseksi, semmoiseksi ettei se valu sekoitusastiasta!)

Uuniin (250○astetta) 5-10min, mutta kannattaa vahtia koko aika. Uunijäätelö on valmista kun marengin pinta on vaaleanruskea, katso alempi kuva.

Tästä riitti neljälle santsiannoksetkin, että veikkaisin että mun määriä käyttäen tuota uunijäätelöä riittää ainakin kahdeksalle, jos käyttää jäätelön kokonaan, voisi uunijäätelöstä riittää jopa kymmenelle :- ) Uunijäätelö on siis helppo ja varma valinta isommankin porukan jälkkäriksi, etenkin jos budjetti ei ole järin suuri.

Älkää antako ulkonäön hämätä! Alkoi sen verran tehdä mieli uunijäätelöä, että pitäis ehkä hommata ainekset ja tehdä tuollainen herkku. Ihan kuin ne eiliset mokkapalat eivät olis vieneet mun makeanhimoa...

Ps. Sen lisäksi että kävin selailemassa Puukkohupparitytöt-blogia keksin tänään kurkata myös meidän rebeliin suukiinni-blogiin. Ai että mitkä naurut sain, etenkin kommenteista! Hahahha, meillä oli silloin joskus kova tarve olla mahtumatta "muottiin". :-----D Salasanan muistaminen oli yllättävän hankalaa, onneksi Miinan koneelle ne olivat kuitenkin tallentuneet, eihän siitä olekaan kuin kolme vuotta....